Jaakobin petos
Jaakobin nimessä on nähty yhtäläisyys niin heprean kielen ilmaisujen ”kantapää” kuin ”hän pettää” kanssa (1.Moos.25:26). Epäilemättä Jaakobin rauhallista luonnetta täydensi myös hänen juonitteleva mielenlaatunsa. Kuitenkin Jaakobin ja hänen äitinsä laatima juoni (27:1-29) on monitahoisempi asia kuin pelkkä inhimillinen päähänpisto. Asiaan kuuluu erottamattomasti Esaun tietoisesti suorittama esikoisoikeuden myynti veljelleen (25:27-34; Hepr.12:16,17). Tosiasiassa myymällä esikoisuutensa Esau luovutti pois myös esikoiselle kuuluvan siunauksen. Lisäksi kaikki tapahtuman neljä osallistujaa ovat omalla tavallaan syyllisiä tapahtuneeseen. Iisak – tiesi hän sitten Esaun esikoisuuden myynnistä tai ei – oli kuitenkin epäilemättä tietoinen ennen poikien syntymää tapahtuneeseen Herran ennustukseen (25:23); yrittämällä toimia Herran nimenomaista valintaa vastaan Iisak oli valmis sivuuttamaan Jumalan tahdon veljesten suhteen. Esau taas oli valmis rikkomaan Jaakobille antamansa valan (25:33). Jaakob ja Rebekka eivät hekään sinänsä etsineet asiassa Herran tahtoa eivätkä toimineet mielessään lähimmäisenrakkaus vaan pelkästään itsekkäistä pyrkimyksistään käsin. Mitä Jaakobiin tulee, hän itse oppi myöhemmin Jumalan tekevän suvereenin valintansa: Jaakob siunasi Joosefin poikia niin, että nuorempi Efraim asetettiin vanhemman Manassen edelle (48:13-20). Jumalan valinta on siten aina suurempi kuin ihmisten inhimilliset arvoasetelmat.
Iisakin luonteenpiirteisiin kuului se, että hän oli muiden ihmisten johdateltavissa. Tämä näkyy –paitsi suostuteltavissa olemisena –myös siinä, että Iisak antoi korostuneesti aistiensa ohjata ratkaisujaan. Tuskin missään muussa Raamatun kertomuksessa ovat ihmisen viisi aistia niin selvästi esillä kuin tässä! Iisakin näkö oli hämärtynyt, joten hän joutui toimimaan muitten aistiensa varassa. Iisakin kuulo oli säilynyt, mutta hän ei sittenkään luottanut siihen. Iisakin haju- ja tuntoaistitkin toimivat, mutta niiden kautta hänet tieten tahtoen johdettiin harhaan. Kertomuksessa on pääosassa Iisakin makuaisti; Iisak haluaa syödä poikansa valmistamaan herkkuruokaa ennen kuin lupasi siunata hänet. Ihmisen viisi aistia (jotka ovat Jumalan luomia) toimivat tässä inhimillisellä tavalla tavoitteenaan rikkoa Jumalan tahtoa, mutta Jumala käänsi kaiken tahtonsa mukaiseksi. Lopulta Jaakob sai isänsä siunauksen, mikä oli Jumalan tahto.
Iisakin Jaakobille antama siunaus ei käsittänyt pelkkiä ihmissanoja, jotka ihminen saattoi toistaa oman tahtonsa mukaan. Iisak ymmärsi, että siunauksen takana oli Jumala. Tapahtumat olivat juonittelevien ihmisten järjestämiä, mutta Jumala lopulta kuitenkin tekee sen, mikä on Hänen tahtonsa mukaista (vrt. Ap.t.4:28). Jumala oli jo ennen poikien syntymää valinnut Jaakobin siunauksen ja liiton sukuhaaraksi (1.Moos.25:23, 12:3) kun taas Esaun sukuhaara tulee asettumaan Jumalan liiton sukuhaaraa vastaan ja lopulta häviämään (Ob.10).
Esau palasi lopulta metsältä ja yritti vielä katkerana saada siunausta isältään, mutta Jaakobilla oli hänelle vain joitakin profetian sanoja (1.Moos.27:30-40).
Iisak ja Jaakob eivät vallitsevissa olosuhteissa kyenneet järjestämään Jaakobille soveliasta vaimoa (toisin kuin Abraham oli kyennyt nimenomaisesti Jumalan tahtoa etsien tekemään, 1.Moos.24:1-67), vaan Jaakob joutui henkensä edestä pakenemaan vanhempiensa luota (27:41-46). Vaikka Rebekka oli suosinut Jaakobia ja saanut järjestettyä tälle isän siunauksen, Rebekka ei enää koskaan saanut nähdä Jaakobia! Rebekalla oli myös huoli siitä, että Jaakob ottaisi veljensä tavoin kanaanilaisen vaimon. Siksi Jaakobin tuli paeta sukunsa luo Harraniin, jossa hän voisi olla niin kauan, että Esaun viha haihtuu. Rebekka selvästi pyrki painostamaan Iisakia, jotta tämä lähettäisi Jaakobin pakomatkalle sukunsa luo, josta Jaakob myös löytäisi itselleen vaimon. Iisak olikin jälleen johdateltavissa Rebekan pyrkimyksiin (28:1-5). Iisak lähetti Jaakobin matkaan kehotusten kanssa, mikä kuitenkin jälleen myös täytti Jumalan suunnitelmat. Esau oli katkera ja tarkoituksenaan tuottaa vanhemmilleen mielipahaa otti itselleen ismaelilaisen vaimon (28:6-9).
Jaakobista tuli pakolainen, mutta Jumala oli silti tämänkin tilanteen Herra: Jaakob nimenomaan pakolaisuutensa aikana perustaa perheen, jota Jumala siunasi.
Jaakobin uni
Jaakobin uni Betelissä (28:10-22) oli pelkkää Jumalan armoa, jota Jaakob ei ollut osannut odottaa saavansa osakseen. Jaakob ei ollut ”pyhiinvaeltaja” eikä ”katuva tuhlaajapoika” vaan pelkästään pakomatkalla. Kuitenkin tapahtuma oli tärkeä, koska Jumala itse tuli unessa tapaamaan Jaakobia. Kyseessä oli sama Jumala, joka oli johdattanut hänen isiään Abrahamia ja Iisakia, joille Herra oli antanut lupauksensa. Unessa Herra toisti samat lupaukset Jaakobille. Herra lupasi olla Jaakobin kanssa, lupasi tälle paljon jälkeläisiä ja vielä toisti ympärillä olevan maan kuuluvan Jaakobille ja hänen jälkeläisilleen. Jumalan lupauksiin kuului vielä messiaaninen ennustus siunauksesta kaikille maailman kansoille.
Jaakob itse ymmärsi kohdanneensa unessa elävän Jumalan, mistä syystä jumalanpelko täytti hänet. Kyseessä oli aito jumalanpelko, joka syntyy vajavaisen, syntisen ihmisen kohdatessa Jumalan pyhyyden. Nimi Betel tarkoittaa Jumalan asuinsijaa tai Jumalan pyhäkköä. Jaakobin lupaus Jumalalle tapahtui kokemuksen tuomassa sydämentilassa.
Enkelien kulkeminen portaita pitkin taivaan ja maan välillä merkitsee enkelien läsnäoloa maan päällä kaikkina aikoina täyttämässä Jumalan suunnitelmia. Enkelit olivat myös Jumalan seuralaisia (esim. Herra vieraili Abrahamin luona seurassaan kaksi enkeliä, 1.Moos.18:1-15). Jaakobin uni, jossa enkelit olivat Jumalan seurassa, vahvisti Herran ilmestyneen hänelle. Jeesus myöhemmin viittasi Jaakobin uneen (Joh.1:51), joka oli samalla tavalla todisteena Hänen jumaluutensa ilmestymisestä ihmisten keskuuteen.
Jaakob, Raakel ja Lea
Kertomus Jaakobista enonsa Labanin luona merkitsi 20 vuoden koulua keskellä kaikenlaista petollisuutta ja inhimillistä kilpailua. Jaakob, joka itse oli juonitellut ja toiminut petollisesti, kasvoi Labanin luona monessa suhteessa: ahkeruudessa, luonteenlujuudessa, kärsivällisyydessä ja rikkaudessa. Kysymys ei enää ollut vain Esau-veljen luota pakenemisesta vaan kaikinpuolisesta kasvusta Jumalan valmennuksessa kohti tulevaa. Jaakobin perhe tuli olemaan Jumalan valittu perhe, josta Israelin kansa sai alkunsa. Mutta kuitenkin Jaakob pitkän koulun jälkeenkin edelleen osoitti omaavansa monia inhimillisiä piirteitä heikkouksineen. Jumalan valittunakin perhe oli kaikkea muuta kuin täydellinen.
Kuten Jumala oli aikoinaan johdattanut Abrahamin palvelijan kauas oikeaan osoitteeseen oikeiden ihmisten pariin (1.Moos.24), Jumala johdatti nyt Jaakobin saman perheen luo (29:1-14). Jumalan johdatus ei ole sattumanvaraista, se on täydellistä! Tullessaan äitinsä suvun luo Jaakob samalla tapasi Labanin tyttären Raakelin, josta pian tuli Jaakobin vaimo. Jaakobin perhe kuitenkin rakentui lopulta kolmiodraaman ympärille, vaikka Jaakob itse ei suinkaan ollut suunnitellut sellaista! Perheen asetelma johtui tytärten isästä Labanista, joka tosin aluksi otti Jaakobin vastaan ylenpalttisella lämmöllä, mutta joka lopulta koki Jaakobin kilpailijanaan.
Jaakob oli rakastunut kauniiseen Raakeliin, mutta Leasta sanotaan, että hänen silmänsä olivat ”lempeät” (KR 1992) tai ”sameat” (KR 1933). Kuvaus Lean silmistä ei ole yksiselitteinen, mutta taustalla oli joka tapauksessa ajatus, että Raakel oli huomattavasti kauniimpi kuin Lea. Tästä asetelmasta nousi Jaakobin perhe-elämä: Jaakob lupasi auliisti palvella Labania seitsemän vuotta saadakseen Raakelin, mutta aikamäärän kuluttua Laban vaihtoikin tyttäret keskenään ja Leasta tuli Jaakobin ensimmäinen vaimo (29:14-30). Jaakob sai sitten Raakelinkin viikon kuluttua vaimokseen kun lupasi palvella Labania toiset seitsemän vuotta. Samalla Jaakobin perheeseen tulivat vielä sisarusten orjattaret Silpa ja Bilha, joista myös tuli Jaakobin lasten äitejä. Koska kaikki neljä naista olivat joko verisukulaisuuden tai orjasäännösten mukaan samaa perhettä, ei ole merkillistä, että keskinäinen kilpailu tuli olemaan kovaa. Tästä katsotaan osaltaan johtuneen myös Mooseksen lain säännöksen, jonka mukaan miehen ei tule naida sisaruksia näiden kummankin eläessä (3.Moos.18:18).
Huolimatta kaikesta petollisesta toiminnasta, juonittelusta ja riitelystä Jaakobin perheessä toteutui Jumalan johdatus ja neljän naisen 12 pojasta tulivat Israelin kansan 12 heimon kantaisät. Jumalan suvereeni valinta johti siihen, että vaikka Raakel oli inhimillisesti Jaakobille rakkain, Lean kautta tuli sekä perheen esikoinen (Ruuben), tuleva pappissuku (Leevi) ja tulevan Lunastajan sukuhaara (Juuda).
Jaakobin pojat
Kertomus Jaakobin poikien syntymästä (29:31-30:24; nuorin, Benjamin, syntyi vasta myöhemmin (35:16-18) on kuvaus perheestä, jonka jäsenillä oli inhimillisiä puutteita. Jaakob ei suinkaan ollut puolueeton vaimojaan kohtaan vaan hän nimenomaan suosi ja rakasti enemmän Raakelia kuin Leaa. Sinänsä Leasta oli tullut Jaakobin vaimo tämän isän petollisuuden kautta, mikä tekee Jaakobin viileän suhtautumisen ymmärrettäväksi, mutta siitä huolimatta sekä Lea että Raakel olivat Jaakobin laillisia, yhdenvertaisia puolisoita. Jumala ei katsonut Jaakobin syrjivää asennetta hyvällä silmällä, vaan antoi Lean ensin synnyttää neljä poikaa kun taas Raakel oli lapseton. Jaakob oli itse elämänsä alusta asti ollut petollinen ja juonitteleva, mutta nyt hän kylvi itse perheeseensä samoja asenteita ja menettelytapoja. Sisarusten Lean ja Jaakobin välille tulikin kiihkeä kilpailu Jaakobin suosiosta. Tähän kilpailuun vedettiin mukaan myös Raakelin orjatar Bilha ja Lean orjatar Silpa, jotka kumpikin synnyttivät Jaakobille kaksi poikaa (vrt. Saaran menettely, 16:1-6). Monta kertaa Lea luuli voittaneensa Jaakobin jakamattoman kiintymyksen, mutta joutui aina pettymään. Jaakob rakasti enemmän Raakelia kuin Leaa.
Sisarusten välistä kilpailua kuvastava kiihkeä köydenveto käytiin Ruubenin löytämien ”lemmenmarjojen” ympärillä (30:14-17). Uskomuksen mukaan ko. kasvi lisäsi hedelmällisyyttä, mistä syystä lapsettomuudesta kärsivä Raakel halusi saada ne. Lopputulos vain oli ironinen: marjat eivät vähääkään auttaneet Raakelin hedelmättömyyteen, mutta päinvastoin Lea tuli viidennen kerran raskaaksi ja synnytti lopulta pojan! Jaakobin perheessä oli ”kaupankäynti” tavanomainen menettely asiassa kuin asiassa. Kaupankäynnissä eivät osapuolet etsineet Jumalan tahtoa vaan omia itsekkäitä etujaan. Kuitenkin Jumala lopulta toteutti aina omat suunnitelmansa ihmisten vääristä vaikuttimista huolimatta.
Jaakobin pojat olivat seuraavat (29:31-30:24, 35:16-18; ensin on mainittu äidin nimi, sitten pojan nimi ja lopuksi nimen merkitys):
Lea: Ruuben (”hän on nähnyt kurjuuteni”)
Lea: Simeon (”hän on kuullut”)
Lea: Leevi (”hän kääntyy puoleeni”)
Lea: Juuda (”saan ylistää”)
Bilha: Dan (”hän on tuominnut”, ”hän on ratkaissut asian”)
Bilha: Naftali (”kamppailu”)
Silpa: Gad (”hyvä onni”)
Silpa: Asser (”onnekas”, ”onnellinen”)
Lea: Isaskar (”ostaa”, ”korvata” tai ”palkka”)
Lea: Sebulon (”hän pysyy luona”)
Raakel: Joosef (”ottaa pois” tai ”lisätä”, ”antaa lisää”)
Raakel: Benjamin (”onnen poika”)
Lisäksi Lea synnytti tyttären, Dinan (30:21). Jaakobilla oli näin kaikkiaan 13 lasta.
Jaakob rikastuu
Jaakob oli asunut Labanin luona 14 vuotta. Sinä aikana Jumala oli siunannut Jaakobia suurella perheellä ja Jaakob olisi halunnut jo lähteä takaisin omaan maahansa. Kuitenkin Jumala halusi Jaakobin vielä palvelevan Labania kuuden vuoden ajan, jona aikana Jaakob rikastui suunnattomasti (30:25-43; aikamäärät käyvät ilmi myöhemmin: 31:41). Laban ymmärsi saaneensa itse siunauksen Jaakobin läsnäolon ja palvelutyön kautta; nyt Herra halusi vielä antaa Jaakobin itsensä rikastua. Jaakobin ei ollut vielä aika lähteä kohtamaan veljeään Esauta.
Jaakobin rikastuminen oli Herran siunausta (vrt. 31:9) eikä ole voitu osoittaa, että Jaakobin karjanruokinta- ja paritusmenetelmät (30:37-42) olisivat tosiasiallisesti edistäneet eläinten lisääntymistä juuri Jaakobin aikomalla tavalla. Jaakobin menetelmät olivat enemmän vallitsevaa uskomusta kuin todella vaikuttavia toimenpiteitä. Lopputulos Herran siunausten alla oli kuitenkin se, että Jaakobista tuli kuudessa vuodessa suunnattoman rikas (30:43).
Lähteet
Kidner, Derek: Genesis. An Introduction & Commentary (Inter-Varsity Press, Leicester, England,1967).
Vantaan Vapaaseurakunta
Raamatturyhmä
Juhani Nikula
